Onnentonttula

4.10.2015

Hupsista vaan, meinasi jäädä tämänkertaisen pentupäiväkirjan loppusanat kirjoittamatta. Sen verran tiukka rutistus oli tämän sirkuksen pyörittäminen, että kun ovi kolahti kiinni viimeisen lähtijän takana, teki mieli vaan nostaa jalat seinälle ja huokaista syvään. =D

Niin ovat siis kaikki pienet tonttuset lähteneet omiin koteihinsa. Joka kertahan se eron hetki on haikea, mutta toisaalta taas oli nytkin niin ihana nähdä onnellisia ihmisiä lähdössä jännittävään snautserielämän mittaiseen seikkailuunsa. Ja on myös aina yhtä mukavaa seurailla sivusta kun uudet pienet tonttuset kasvavat ja kehittyvät omiksi itsekseen ja osaksi omaa perhettään. 

Tämä oli ensimmäinen kerta kun meille syntyi pentuja, joiden emä ei ollut oma koirani. Ihan uudenlainen projekti siis siinä mielessä. Järkyttävän isot kiitokset Jennille Vicken lainaamisesta ja yhteistyöstä kaikkinensa! 

Onnentonttulan neljäs pentuprojekti julistetaan täten päättyneeksi!

Tässäpä vielä pieni videmuisto loppuajan touhuista.

21.9.2015

Tonttusirkus on palannut turvallisesti kaupunkiin! Sen kunniaksi julkaisemme vähän makupaloja seitsemännen viikon mökkihulinoista.

Kotiinpaluun lisäksi tässä on ehtinyt tapahtua muutakin kummallista. Tonttulan ovi on kolahtanut jo pariinkin kertaan ihan oudolla tavalla. Sillä tavalla kuin se kolahtaa vain omaan kotiin muuttavan tonttulapsen perässä. Niin lähtivät Iisa ja vielä omaa nimeä makusteleva tyttönen kohti suurta tuntematonta. Kyllä se vaan aina pistää vähän nieleskelemään kun auton takavalot häviävät tien mutkaan... 

17.9.2015

Seitsemäs elinviikko vierähti mökkeilytunnelmissa. Kovaa mentiin, rajusti painittiin ja paljon syötiin. Välillä piipahdettiin kaupungissa neuvolassa ja sitten palattiin taas maaseudun rauhaan riehumaan. Sen verran on pihalla pyöritty ja kieritty, ettei pantojen väristä meinaa välillä saada selkoa. Mutta likaiset pennut ovat onnellisia pentuja vai miten se nyt meni... 

Pikkuhiljaa alamme tässä myös valmistautua tulevaan eroon. Kahdeksanviikkoispäivää eivät kaikki huligaanilapset saakkaan sitten enää juhlia yhdessä. Vähänhän se eron hetki aina kirpaisee, mutta toisaalta mukavat kodit jo kovasti odottavat pieniä tonttusiaan aloittamaan sitä omaa elämää, joten hyvillä mielin nästä taas uskaltaa laskea irti. Ja mummojaosto luultavasti huokaisee helpotuksesta kun koti taas rauhoittuu.

Seitsemänneltäkin viikolta on toki kuvattu videotodisteita. Innokkaat ihailijat joutuvat kuitenkin odottamaan julkaisua kunnes palailemme takaisin kotiin.

10.9.2015

Kuudennella viikolla piisasi niin kiirettä, ettei videokamerakaan oikein ehtinyt mukaan, tavan kamerasta jo puhumattakaan. Niin oli hoppua, että synttäripäivityskin venähti päivällä pitkäksi. Jep jep, kiirettä on pitänyt.

Kiireet eivät toki ole olleet kummoisia. Pihalla on pitänyt leikkiä ja vakavasti otettavampana askareena sisustaa terassia uuten uskoon. Vaan kylläpä sitä saa ajan kulumaan silleenkin. Varsinkin kun välillä pitää käydä pedikyyrissä ynnä muissa kauneushoidoissa.

Kuusiviikkoissynttärin kunniaksi nakerot pääsivät elämänsä ensimmäiselle automatkalle ja sen päätteeksi mökkeilemään. Mutta se onkin sitten seitsemännen viikon tarinoita se!

Kuudennen viikon videopläjäys

2.9.2015

Niin se vaan kilahti viisi viikkoa mittariin tällekin nuorisohuligaanilaumalle. Ihan odotetuissa merkeissä meni viikko. Hampaat putkahtelivat näkösälle ja sen jälkeen niitä onkin soviteltu kaikkeen eteen sattuvaan. Ja vähän turhan usein eteen sattuvat esineet ovat olleet kasvattajapoloisen varpaita.

Uusista kokemuksista ulkoilmaan tutustuminen oli varmaankin se jännittävin. Myös uudet lelut ovat aiheuttaneet suurta ihastusta. Hyvin tomerasti retuutetaan solmunaruja ja röhköpossua pitkin ja poikin. Vieraitakin on otettu vastaan ja hienosti on jaksettu heille näyttää kaikki parhaat temput.

Valveillaolohetket pitenevät päivä päivältä ja pissan ja kakan määrä kasvaa eksponentiaalisesti ikään nähden. Onneksi jätökset kuitenkin jo aika monesti osuvat vessanurkkauksen papereille. Sisarusten kanssa leikitään paljon, riidellään välillä ja sitten nukutaan sulassa sovussa yhdessä läjässä. 

Kaikin puolin normaali viides elinviikko siis takana. 

Videotodisteita viikon touhuista

26.8.2015

Nonni, nyt on sitten ikää mittarissa jo huimat neljä viikkoa! Vauhti on kuluvan viikon aikana kiihtynyt huimasti. Jopa siinä määrin, että kuvasaalis jäi aika olemattomaksi, mutta ehkäpä pieni videonpätkä kuitenkin lohduttaa faneja. =)

Pentulaatikko alkoi käydä vähän ahtaaksi rivakammalle actionille, joten rakentelimme liikuntaharrastusta varten vähän hulppeamman leikkikehän. Nuorisollehan tämäkään ei tietenkään riitä vaan kova into olisi jo laajentamaan reviiriä senkin ulkopuolelle. Eiköhän sitä ensi viikolla joudu antamaan periksi tämän toiveen edessä.

Viikon ehdottomasti mullistavin tapahtuma pienten koirien elämässä oli epäilemättä ensimmäinen kosketus kiinteään ruokaan. Suurimmalla osalla ei ollut minkäänlaista epäselvyyttä siitä, mitä jauhelihalle pitäisi tehdä ja vähän epäileväisemminkin asiaan suhtautuneet vakuuttuivat asiasta parissa päivässä. Ja tästähän välitön seuraus oli se, että kasvattaja sai mukavan lämmintä tuntumaa alati kasvavaan koirankakkaongelmaan. Myös etupäästä pukkaa tavaraa, joka epäilemättä tulee aiheuttamaan kasvattajalle vielä suuren suurta iloa. Nimittäin mitäs muuta kuin pienen pienet kulmahampaat ne siellä jo pilkottavat. Tästä se hupi vasta alkaa... =D

Videotodisteita neljänneltä viikolta

19.8.2015

Niin se vaan mennä pyörähti kolmas elinviikko melkein huomaamatta. Ohjelma oli paljolti ennakkomainosten mukainen: silmiä auottiin ja jaloilleen kammettiin entistä pontevammin. Selvästi ruvettiin myös kuuntelemaan ympäristöä. Myös leikkiminen tuli nukkumisen ja syömisen ohelle mukaan päiväohjelmaan. Uusina kokemuksina mainittakoon myös herkullinen matolääke sekä ensimmäinen pedikyyri. Kaikin puolin normaali pienten koiranpoikasten kolmas viikko siis.

Kuvaräpsyjä kolmannelta viikolta

Videotodisteita viikolta 3

12.8.2015

Toinen viikko meni pitkälti samoissa merkeissä kuin ensimmäinenkin. Päiväohjelma koostui lähinnä vaihtelevan mittaisista nokosista ja raivokkaasta ruokailusta. Siinä välissä yritettiin vähän kammeta jaloilleenkin, erittäin vaihtelevalla menestyksellä. Kaksiviikkoissynttäreiden kunniaksi pentulaatikosta löytyi tänään jo monta enemmän tai vähemmän raollaan olevaa silmääkin. Ensi viikon uutuksina luvassa on siis avonaisia silmiä ja katu-uskottavaa kävelyä.

Kuvia toiselta viikolta

Video toisen viikon tapahtumista

4.8.2015

Ensimmäinen viikko elämää on onnellisesti takana. Syntymisen jälkeen aika on mennyt syödessä ja nukkuessa, eipä siinä ole muuta sitten ehtinytkään touhuta. Kuvatkin ovat siis vielä varsin yksipuolisia. =)

Ensimmäisen viikon kuvat